Waka Waka - kesäfiilareissa

Olin. En ole enää käytyäni tunnin lenkillä ja jäädyttyäni pystyyn. Nyt vuotaa silmät ja nokka, hyrr. :D Olin pari päivää kotopuolessa pikkuneidin kanssa ja kun eilen ajelimme takaisin Tampereelle tuli radiosta Waka waka. Ihana kesäinen biisi, josta tulee aina ennen kaikkea mieleen Tansanian reissumme. Paras reissu ikinä ja samalla vaikuttavin. Toivottavasti pääsen vielä joskus tuonne uudelleen. Haikeus mielessäni ajelin ja hoilottelin tätä biisiä, pikkuneiti veti sikeitä koko matkan.

 

When you fall, get up, oh oh

And if you fall, get up, eh eh

Tsamina mina zangalewa

'Cause this is Africa

Tsamina mina eh eh

Waka Waka eh eh

Tsamina mina zangalewa

This time for Africa

Niin, kai tuo oli joku jalkapallobiisi alun alkaen, mutten välitä jalkapallosta yhtään, joten minulle tuo vaan Tansanian reissun mieleen. :)

 

Kesäfiilis ja kesäasut. Sunnuntaina sain hyvän päivetyksen aikaiseksi ja vaatteet näyttivät heti ihan erilaiselta, kun kasvoissa on vähän väriä. Tässä asussa suuntasin sunnuntaina Me&I-kutsuille. Sorruin muuten tilaamaan Skinny Jeansit kutsuilta, näyttivät jalassa niin hyvältä ja ennen kaikkea olen katsellut niitä useamman kerran Riinan blogissa. En hirveästi välitä Me&I-vaatteista etenkään aikuisilla, mutta näistä farkuista ei uskoisi kenen valmistamat ne ovat.

 

 

mekko Noom, rannekoru Banana Republic

 

Yritin miettiä niitä edestä avattavia vaatteita ja muistin nämä vuosi sitten hankitut Elloksen mekot! Yksi vaate lisää jota voi käyttää, jes!

Mekko Ellos, huivi Becksöndergaard, takki Seppälä

 

 

Stockalla taitaa muuten olla tämän kuun ajan kanta-asiakastarjouksena naisten kengät -20%. Nämä Wondersin ballerinat ovat aivan luksusta jalassa vaikken meinaa osata tuota nudea väriä käyttää. Suosittelen, eli Stockalta ainakin saa!

 

 

Kotopuolessa vaunulenkkeiltiin mummin ja ukin kanssa ihanan kesäisessä illassa.

 

Lisää kesäkelejä kiitos, olivat ihania! Nyt sitten opettelen laittamaan ne sukat takaisin jalkaan, tuli sen verran viileät kelit.

 

Ollaanko ruudun toisella puolella nautittu kesäkeleistä? Vai oletko enemmän viileän ystävä?



Höperyyttä, vaatekatastrofi ja Desigualin ballerinat

Edellisen tekstin perusteella varmaan huomasitte, että olen hieman höperöitynyt? Vaikka meillä nukutaan sinänsä hyvin, niin nykyään hyvin tarkoittaa sitä, että saa nukkua kolme tai neljä tuntia putkeen tai herää vasta kuuden jälkeen! Joten kai tämä univaje osaltaan lisää höperyyttä.

Tänään tuo höperyys johti todelliseen vaatekatastrofiin. Lähdimme pikkuneidin kanssa kaupungille lounaalle ja olin viisaana valinnut vaatteet etukäteen, jotta olen ajoissa treffeillä. Huomasin shortsien olevan rypyssä, joten ajattelin painaa niitä hieman raudalla. No, en sitten ajatellut yhtään kuinka kuumalla raudalla painoin ja sekuntissa shortsini olivat sulaneet pilalle ja taitaapa tuo rautakin olla pilalla. Argh. Kyseessä olivat siis bannerissakin näkyvät mustat shortsit, jotka totta kai olivat hyvin mieluisat.

Liikkeelle lähdin tässä kokonaisuudessa, Desigualin ballerinat olivat ulkona ensimmäistä kertaa!

 

Farkut Vila, toppi Boob, neuletakki Only, huivi Pieces, ballerinat Desigual, korvissa legot

Keli oli upea!

Koen pukeutumisen tällä hetkellä hyvin haasteelliseksi johtuen tuosta vauvan ruokavarastosta. "Normaalia" mekkoa ei voi pitää, jos aikoo kaupungilla imettää, joten vaatteiden valitseminen on hankalaa. Tissit on iskettävä tiskiin tarpeen vaatiessa, mutta palelluttaa niitä ei saa! Helppoa? Ei. Imetysvaatteet eivät osu omaan makuuni ja jostain syystä äideille tungetaan väkisin tunikamallisia yläosia, muunlaisia imetysvaatteita on hyvin hankalaa löytää. Siispä tuo yksi Boobin hihaton toppi on kovassa käytössä vaikka sekin on liian iso eikä istu.

Huh, helpottipa avautua nyt tästäkin! :D Vinkit kivoista imetysvaatteista otetaan mielellään vastaan! :)

Rentouttavaa viikonloppua!

Rakkaus - Kärlek

Monet blogit ovat käsitelleet äitienpäivää ja äitiyttä viime sunnuntaina vietetyn äitienpäivän innoittamana ja itse ajattelin jättää alunperin aiheesta kirjoittamatta. Äitienpäivälahjan myötä tuli tarve sanoa kuitenkin muutama sana, seuraava teksti on tunteellisessa mielentilassa kirjoitettua tajunnanvirtaa. :)

Vietin ensimmäistä äitienpäivää sunnuntaina ja aamuni alkoi kun 7 viikkoa vanha tyttäremme lauloi hieman itkuisen laulun, mutta jonkinlainen laulu kuitenkin. Taisi ehkä kuitenkin laulaa nälästään, mutta jääkööt tuo sisältö minun tulkintani varaan. Lahjaksi hän oli mieheni kanssa käynyt hankkimassa Kalevala-korun Rakkaus-kaulakorun, joka oli ihan tuntematon tuttavuus minulle. Mutta niin kaunis! Korun taakse oli kaiverrettu tyttäremme nimi ja syntymäpäivä. Mies kertoi kuinka pikkuneitiä oli ihasteltu ostosreissulla ja neiti tapitti minua silmiin aivan kuin kertoakseen, että oli mukana valitsemassa korua äidille.

Katsoin tuota sydämen mallista korua ja nimeä siinä jotenkin epäuskoisena; en ymmärrä vieläkään olevani äiti. Mutta niin vain olen ja tulen aina olemaan. Tuo koru nimikaiverruksineen jotenkin pysäytti minut miettimään tätä. Siellä istuin unenpöpperössä sängyn pohjalla ja katselin miestäni ja tytärtäni: minulla on tosiaan ihan oma perhe. Sitä tunnetta mikä sillä hetkellä oli, ei oikein osaa sanoiksi pukea. Se on jotenkin pakahduttava, kurkkua kuristaa mutta se johtuukin onnellisuudesta. Laittaessani korun kaulaan se tuntui jotenkin erityisemmältä kuin mikään koru aiemmin, koska siinä oli tuo tärkeä nimi kaiverrettuna.

Äitiys on ihmeellinen asia. Niin ihmeellinen, etten osaa sitä kuvailla. Se on tunteiden sekamelska, jotain, mitä en osannut odottaa kokevani. Äitiys on hirveä määrä huolta, joka alkoi jo pienen kasvaessa vatsassa ja ei varmasti lopu koskaan. Äitiys on suuri määrä rakkautta, suukkoja, höperyyttä ja väsymystä. On samaan aikaan niin upeaa ja toisaalta uuvuttavaa kokea tuo kaikki. Sydän menee solmuun, kun pieni neiti herää aamulla ja katsoo suurilla silmillä luottavaisesti äitiään. Olenkin monta kertaa sanonut hänelle, että äiti pitää sinusta huolta. Kun pieni itkee esimerkiksi mahavaivaansa, eikä äiti osaa auttaa, se on sydäntäsärkevää. Pienet silmät katsovat äitiä, kyyneleet valuvat poskille mahakipristyksen tullessa ja äiti tekee parhaansa, vaikkei se aina auta. Mutta huono hetki menee ohi ja taas tulee hyviä hetkiä, jolloin nauretaan yhdessä. Me kasvamme yhdessä, pieni neiti opettaa minulle joka päivä mitä on olla äiti. Pieni oppii tuntemaan äitinsä äänen, kosketuksen ja kasvot, äiti oppii tuntemaan lapsensa eri signaalit ja erilaiset itkut.

 

Viime sunnuntai oli myös ensimmäinen äitienpäivä jonka oma äitini sai viettää mummina ja isoäitinä. Hän on onnistunut loistavasti äitiydessään ja toivon luovani samanlaisen suhteen omaan tyttäreeni, kuin mikä minulla ja äidilläni on. Me rakastamme toisiamme, me ärsytämme toisiamme, kiistelemme ja keskustelemme, kerromme salaisuuksia toisillemme ja juoruilemme. Äitini on osallistunut niin polttareihini kuin vauvakutsuillenikin ja ollut aina vahvasti elämässäni läsnä. Vaikka vuodet vierivät ja minäkin olen jo aikuinen, äiti on aina äiti. Se sama, jolle itkin vekkiä polvessa lapsena, tuskailin teinivuosina kuinka ärsyttävä tyyppi hän on ja jolle nyt soitan ja pyydän tukea oman lapseni kasvatuksessa. Nyt olen itsekin päässyt opettelemaan tuota suurta roolia, opettelua se varmasti vaatiikin ja arvostan taas omaa äitiäni sekä isoäitejäni eri tavalla.

Äitiys herättää valtavasti ajatuksia, pelkoja ja kysymyksiä, mutta eniten sitä rakkautta, jota Kalevala-korukin symboloi.

Kiitos siis miehelleni ja tyttärelleni ajatuksia herättävästä lahjasta ja ennen kaikkea siitä rakkaudesta. <3

Pienen ihmisen suuri päivä

Nyt on ristiäiset juhlittu ja miten voisin päivää kuvailla? Se alkoi jännityksellä ja hössötyksellä ja päättyi onnelliseen oloon ja suureen väsymykseen. Pieni kauhunhetki koettiin kirkon sakastissa, kun pikkuneiti karjui täysin palkein kastemekkoa vaihdettaessa, mutta kun hän pääsi sylikummin huomaan itku loppui ja neiti nukkui koko toimituksen ajan. Wiuh! :D Tilaisuus kirkossa oli kaunis ja oli ihanaa saada sukulaiset ja ystävät sen jälkeen kotiimme juhlimaan. Äitini oli korvaamaton apu järjestelyissä ja minä sain jutella vieraiden kanssa ja keskittyä sankarin hoitoon. Tämä oli varmasti tärkein juhlamme hääpäivän ohella, ihanan tunteikas päivä. Olo oli hyvin haikea, kun vauva nukahti illalla ja me kilistelimme makuuhuoneessa lasillisella kuohuvaa onnistuneen päivän kunniaksi. Emme olisi voineet toivoa parempaa tai onnistuneempaa päivää, ilmakin oli loistava!

Asuna minulla oli Olivia Rougen sydänmekko, jonka sain palkinnoksi syksyn kuvakisasta (jos muistatte tämän?). Pikkuneidin mekon tilasin Nextilta ja kastemekko oli sama, jossa minut kastettiin lähes tasan 30 vuotta sitten.

Kuvapuoli keskittyy nyt näihin mitkä voin ja uskallan julkaista, eli lähinnä omiin kuviini sekä ruokakuviin.

 

Väritys oli aika vahvasti pinkkiä...

Vaikka tilaisuus oli onnellinen ja kaunis, liikutus näkyi näistä kirkkokuvista ja näytän surulliselta, mitä en kyllä ole vaan nieleskelen kyyneleitä. Bolero on Seppälästä.

Ruuat toimitti pitopalvelu Tuulihattu

 

Pieni sana tässä kuvassa näkyvistä kakuista, eli limejuustokakusta, mansikka-vaniljajuustokakusta sekä täytekakusta. Ne ovat kummitädin ystävän käsialaa ja hän avaa siskonsa kanssa kesäkahvilan Hillosensalmen asemalle 25.5.13. Kakkuihin sekä kahvilan leivonnaisiin pätee samat periaatteet, eli ne ovat itse tehtyjä alusta loppuun ja niissä käytetään kotimaisia raaka-aineita aina kun se on mahdollista.  Kahvilassa on myös myynnissä lähiruokaa, eli pientuottajien tuotteita, esim. nekkuja, mehuja, hilloja, viljatuotteita ja lihaa.

 

Käykää maistamassa näitä kakkuja jos suinkin pääsette paikalle, aivan ihania! Ja juustokakkua on kuulemma aina tarjolla kahvilassa!

Hiusten väri ja kampaus ovat jälleen luottokampaajan käsialaa, eli Jenna Hämeenpuiston Glohairista taikoi nämä. Harmillisesti hiuskuvat on otettu viimeisenä illalla, kun kampauksen teosta oli aikaa jo 10 tuntia, mutta kohtalaisen siistinä se pysyi koko vauhdikkaan päivän!

 

Fiilistelyt fiilistelty ja paluu arkeen edessä. Ihanaa uutta viikkoa kaikille!

 

Pari asukuvaa sekä pieniä kivoja asioita

Täällä touhotetaan ristiäisiä ja muuta kivaa niin täysillä, ettei blogipäivityksiä ole ehtinyt tehdä. Pari asukuvaa olen vauhdissa räpsäissyt, toinen on viikonlopulta, kun sain uuden Desigualin eli Oslo-mekon käyttöön mennessäni kaverin babyshowereille. Onnistuimme hyvin yllättämään hänet! :) Ja vanhempieni ostama Desigual istui täydellisesti!

 

 

Toinen asukuva on neuvolalook ( :D ) tältä aamulta, tämän jälkeen vähensin roimasti vaatetta ja nautin upeasta auringonpaisteesta!

 

 

 farkut Gap, neuletakki Only, huivi Pieces, kengät Converse, aurinkolasit Oakley, korvakorut Minka

Niitä pieniä kivoja asioita: tyttäremme on alkanut hymyilemään, se on ihanaa! :) Muita pieniä kivoja asioita ovat olleet mm. auringonpaiste, teemuki ja lehdet pihalla, kampaajareissu, kesäkukkien istutus ja viikonloppuna tauolta "palannut" salijäsenyys, kävin vetämässä kaksi bodycombatia. Se oli valtavan ihanaa vaikka vielä piti hieman himmata!

On ollut ihanaa kun mies on isyyslomalla, kyllä taas arki muuttuu tämän viikon jälkeen kun minulla ei ole juhlia mitä järjestellä eikä miestä päivisin kotona. Rakastan järkätä juhlia, vaikka aina otankin kaikesta mahdollisesta stressiä. Olenkin sanonut, että haluaisin olla juhla- tai hääsuunnittelija, jos sellaiselle olisi enemmän Suomessa tilausta!

Näissä fiiliksissä täällä kohti viikonloppua ja ristiäisiä!

Mitä muualle kuuluu, miten otitte irti kaiken tästä aurinkopäivästä?

 

Vapun mietteitä ja kuvatuksia

Jos joku olisi vielä vuosi sitten sanonut, että minusta on ihan ok heittää vappuaattona yöpuku päälle kello kahdeksan, juoda lasi skumppaa vauvan nukahdettua ja mennä nukkumaan yhdeksän jälkeen, olisin nauranut. Jos joku olisi sanonut, että herään sitten 5.30 vapunpäivänä ja lähden pienen perheeni kanssa ajelemaan kohti Jyväskylää aamun sarastaessa tyhjillä teillä, olisin nauranut uudelleen. Jos joku olisi sanonut, että tällainen vappu on aikuiselämäni paras (no, yksi Bunakenilla Indonesiassa vietetty vappu kilpikonnien kanssa sukeltaessa on kovana kakkosena!) olisin pyöritellyt silmiäni.

Niin se näköjään vain menee. Olen yhtäkkiä alkanut nauttia aiempaa enemmän elämän pienistä asioista ja puolituntinen saunassa hiljaisuudessa on jo suuri luksus, kun se oli aiemmin itsestäänselvyys. Tyttäreni on opettanut viidessä viikossa minulle elämästä ihan uuden puolen ja sydäntäni lämmittää nähdä myös hänen isovanhemmissa esiin nostama rakkaus.

Vappuaaton vietimme siis kotosalla vastoin ennakkosuunnitelmia, koska väsymys oli niin kova. Kävimme Ideaparkissa ja vain olimme, vapunpäivä meni sitten Jyväskylässä. Sen enempää horisematta, kuvat kertovat asiasta paremmin.

 

Farkut Vila, neuletakki Only (molemmissa kuvissa sama neuletakki eri värissä, tämä sama takki oli edellisessä postauksessa turkoosina, se on vain niin hyvä!), mekko Boob, huivi Becksöndergaard, korvissa legot

äidin tekemä brunssi

 

 

Vappuaaton heräteostos neidille, Villevallan body. Me tytöt saimme vanhemmiltani tuliaisiksi Barcelonasta Desigualia, neidin ensimmäiset Desigualit! :)

 

 

Millä tavalla te nautitte vapusta, perinteisin menoin vai ihan kotosalla?

Turkoosilla uuteen viikkoon

Joskus sitä aina hullaantuu tietystä väristä ja tänä keväänä se on ehdottomasti turkoosi! Kuvassa näkyvä neuletakki on vanha, mutta olen huomannut kaipaavani juuri turkoosia tänä keväänä päälle. Pienillä jutuilla saa kotiäidin asuun piristystä, tässä niitä tuo Becksöndergaardin huivi sekä TaoTao-korvakorut. Tässä asussa kävin hoitamassa päivän viipotukset kaupungilla, neidillä oli nallehaalari. :D

 

 

Farkut Vila/Object, kengät Amsterdamista, neuletakki Only, huivi Becksöndergaard, korvakorut First Crush

 

Hommasin myös mekon itselleni ristiäisiin, tähän käytin syksyllä Olivia Rougen valokuvakisasta voittamani lahjakortin. Kiitos teille jotka silloin äänestitte, mekko on ihana, siitä kuvia sitten ristiäisten jälkeen! :)

 

 

 

Mikä on teidän kevään väri? Joku kirkas vai pitäydyttekö tummissa keväälläkin?